Tietokirjan esittely

Luin kirjan nimeltä JHT - Musta Lammas, joka ilmestyi vuonna 2016. Kirjan on kirjoittanut toimittaja ja pop -kriitikko Mikko Aaltonen. Kirjassa Jare Tiihonen on halunnut avoimesti kertoa kaiken ja sen huomaa selkeästi kirjaa lukiessa. Kirja siis kertoo kuinka Jare Tiihosesta, kasvoi kaikkien tuntema suomen tunnetuin räppäri Cheek.

Teoksen ulkoasu on hyvin synkkä ja salaperäisessä kannessa on kuva Jaresta ja hänen Alpha Omega -albuminsa logosta. Takakannessa lukee ”Kaikki tuntevat Cheekin. Kukaan ei tunne Jarea.” Tämä antaa kirjasta hyvin mystisen kuvan ja houkuttaa lukijoita luokseen. Kirjan keskellä on monia kuvia Jaren matkan varrelta tähän päivään asti. Kuvien avulla saa paremman käsityksen siitä millaista Jaren elämä on ja miten hän on ulkoisesti muuttunut vuosien varrella.

                             Kirja kuvaa Jaren elämää vuodesta 1988 vuoteen 2015 asti. Tarina alkaa Jaren ollessa seitsemän vuotias hänen saadessa potkun sääriluuhun. Tämän jälkeen tarina alkaa etenemään ajallisesti eteenpäin ja kertomaan Jaren peruskoulu ajoista, peruskoulu aikojen jälkeen Jare siirtyi Lahden lyseon lukioon ja samalla mukaan tulivat räppi piirit ja kiinnostus musiikkiin kasvoi voimakkaasti. Kirjan lopetus on mielestäni hyvä ja ytimekäs. Kirja päättyy Jaren Olympia -stadion keikkojen jälkeiseen keikkataukoon, joka oli pituudeltaan vuoden mittainen. Tauon aikana Jare matkusti Los Angelesiin ja alkoi toteuttaa Alpha Omega -albumiansa ja kirjan viimeisessä lauseessa Jare paljastaa kuinka hän lentokoneessa matkalla takaisin Suomeen keksi paluu biisilleen nimen Sä huudat.

                             Ennen kirjan lukemista käsitykseni Jaresta oli positiivinen, mutta ylimielinen. Kirjaa lukiessani käsitys Jaresta muuttui täysin. Kovan kuoren alla on tunteellinen ja ajatteleva mies. Jaren matka tähän pisteeseen missä hän juuri nyt on ollut pitkä ja siihen on liittynyt monia erivaiheita joista minulla ei ollut mitään tietoa. Jare on muuttunut vuosien aikana paljon henkisesti ja myös fyysisesti. Erilaiset vaiheet Jaren uralla ja perhevaikeudet olivat minulle uutta tietoa, mutta Jaren villi nuoruus ja mielenterveys ongelmat olivat jo ennestään tuttuja asioita. Niistä oli mukava lukea kirjassa enemmän, sillä kirjoittaja oli osannut kertoa Jaren tarinat kirjan teemaan hyvin.

                             Kirjassa on mielestäni mukavasti käytetty erilaisia lähteitä. Kappaleiden lopussa oli aina jonkun Jaren läheisen, ystävän tai työkaverin kertomuksia Jaresta ja heidän yhteisistä kokemuksista. Parhaita kertomuksia oli mielestäni Jaren äidin Aini Tiihosen kokemukset, sillä oli mukava lukea, miten hän on kohdannut ja ajatellut Jaren lapsuus ja teiniajat. Aini Tiihosella oli aivan erilainen näkemys Jaren käytöksestä ja toiminnasta kuin hänen ystävillään.  En epäile kirjan luotettavuutta, mutta todennäköisesti kirjan tapahtumia on väritetty, jotta kirjan musta ja hieman karu teema säilyisi paremmin ja saataisiin kirjalle enemmän lukijoita. Kirjassa on paljon Jaren mielipiteitä ja aina ei ole erotettavissa mikä on faktaa ja mikä mielipidettä, sillä näkemykset ovat niin voimakkaita. Kirjassa on todella puolueellinen ilmapiiri tiettyjen asioiden suhteen. Hiphop -musiikin suhteen kaikki kirjassa haastatellut ystävät ja työkaverit ovat hiphop -musiikin puolella ja siitä, että joku olisi sitä vastaan ei edes keskustella.

                             Teoksesta heijastuu yhteen kuuluvuus eli, että kaverien puolia pidetään aina ja myös, että kaikki hoidetaan aina kunnolla eikä puoli teholla. Kirjan kielenkäyttö on hyvin yksinkertaista ja ymmärrettävää. Tietysti joissain kohdissa on käytetty erilaisia voimasanoja. Tietyt hiphop -sanasto sanat saattavat olla osalle lukijoista erikoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Kirjassa monella henkilöllä on myös jonkinlainen lempinimi, jotka ovat osa hyvin erikoisia.

                             Kirjan kohderyhmänä on ensisijaisesti varmasti ajateltu Cheekin faneja, mutta myös ihmisiä jotka inhoavat Cheekkiä eli heillä on hänestä jollakin tavalla ikävä kuva. Varmasti monella lukijalla oli ennen kirjan lukemista sellainen kuva, että Cheek tekee tätä vain rahan takia, mutta Kaija Koo sanoi kirjassa hyvin ”Musiikki sitä poikaa kiinnostaa kaikkein eniten. Niiden aurinkolasien takana on aina muusikko.” Monen ihmisen mielipide on varmasti muuttunut kirjan luettuaan. Suosittelen kirjaa kaikille, joita kiinnostaa miten syntyi Cheek ja mitä kaikkea sen syntymisen taustalla on.