Marko Jantusen tarina "LÄPI HELVETIN"

Tietoja

Kirjan on kirjoittanut Marko Lempinen ja kirja on julkaistu vuonna 2016. Kirjassa on 325 sivua. Kirja kertoo Lahtelaisesta jääkiekko taiturista, jonka elämä sai kamalan käänteen päihteiden pariin.
Kirjan kirjoittaja Marko Lempinen, joka on Jantusen hyvä ystävä ja he tekivät Jantusen kanssa tämän teoksen yhteistyönä.

Ulkoasu

Marko Lempisen kirjoittama Marko Jantusen tarina "LÄPI HELVETIN" on kova kantinen elämän kerta Marko Jantusen lapsuudesta,  peli urasta ja päihderiippuvuudesta. Kirjan kannessa on Marko Jantusen kasvot musta valkoisena, jossa hän näyttää todella keskittyneeltä jääkiekko ottelussa. Kannessa on vain mustaa, valkoista ja nimi "LÄPI HELVETIN" on kirjoitettu punaisella. Väreistä saa kuvan siitä, että hän kääntyy kirjassa pimeälle puolelle eli päihderiippuvuuteen.
Teoksessa on muutama kuva Jantusen nuoruudesta ja aikuisuudesta. Suurimmassa osassa kuvista tulee esiin jääkiekko, jonka tarkoitus on ilmaista Jantusen rakkautta jääkiekkoon. Teksti on kirjoitettu samalla tavalla niin kuin romaani, mutta kappaleiden lopussa on käytetty Jantusen ääntä, missä hän kertoo itse omia tuntemuksia tai kiittelee ystäviään.

Rakenne

Kirjan aihe on laaja elämän kerta, jota ei ole rajattu ollenkaan. Kirjan tarina etenee aika järjestyksellä, mutta alussa on pieni kappale, joka kertoi viimeisistä hetkistä päihderiippuvaisuudesta. Sen jälkeen mennään aikajärjestyksellä syntymästä, lapsuudesta, peli urasta, päihderiippuvuudesta ja viimeiseksi raittiuteen. Aikaväli on 1971-2015. Kirjassa on 13. lukua. Luvuissa kerrottiin 1-5 vuoden ajanjakso Marko Jantusen elämästä. Tarinassa palataan usein menneisyyteen, jotka oli kerrottu aiemmissa kappaleissa. Useimmiten palataan jääkiekon MM-kisoihin mihin häntä ei valittu tai nuoruuden luxus elämään, jota hän vietti ja kaikki oli hyvin. Tarinaan pääsi heti mukaan, koska siinä ei ollut sellaisia ns. väli kappaleita, jotka sekoittaa vain lukijaa.
Kirja alkaa ensin tekijöiden esipuheella. Eli Kirjoittaja Lempisen ja Kirjassa kerrottavan Jantusen. Sen jälkeen elämän kerta alkaakin vuodesta 2015, jolloin häntä ollaan viemässä vieroitukseen. Kirjan lopetuksessa on ajankohta myös 2015, jossa alussa kerrottu pätkä viedään loppuun ja raitis elämä alkaa. Alussa syke nousi heti korkealle, koska teksti oli todella rajua ja kaikki on kumminkin totta.

Tietoaines

Sain laajan käsityksen lapsuudessani pelanneesta Jantusen elämästä ja siitä miten raadollista "narkkari" elämä voikaan olla. Tuttua oli minulle tässä kirjassa se, kuinka kova pelimies hän oli. Uusi asia minulle oli, että suuresta menestyksestä huolimatta hänen siviili elämä oli todella huonolla mallilla. Kukaan ei tiennyt edes sitä, että Jantunen pelasi Pelicansissa krapula tilassa tai myös humalassakin. Siitä riippumatta hän teki hän pelasi paremmin kuin kukaan muu. Elämän kerta muutti käsitystäni huume maailman todellisiin vaaroihin, kun tiesi, että kaikki kirjassa on totta ja siitä miten nillä saa pilattua oman elämänsä kokonaan. Jantunen on kumminkin niin hyvä sydäminen mies, joten hän sai niin paljon tukea päihderiippuvuudesta ulos pääsyyn. Normaali ihminen ei välttämättä saisi tälläistä apua mitä Jantunen kirjassa sai läheisiltään.

Luotettavuus

Teoksessa on käytetty itse pää henkilön lähteitä, sekä muiden läheisten henkilöiden. Kirjan lopussa on Marko Jantusen peli uran kaikki joukkueet, sekä kaikki pisteet mitä hän teki otteluissa. Kaikki mitä teoksessa on kerrottu on täysin totta, eli luotan jokaiseen kohtaan kirjassa. Tieto kirjassa ei vanhene koskaan, sillä todenmukauísuus tulee itse Jantuselta ja kirjoittajan kädestä ja peli uran tilastot ei vanhene myöskään joukkuiden papereissa.

Teoksessa päihderiippuvuus oli kaikkien mielestä huono asia, mutta loppujen lopuksi Jantunen piti sitä hyvänä asiana, että oppi elämästä paljon ja antoi läheisilleen kuvan, miten elämän voi laittaa risaiseksi. Kirjassa käytettiin härskiä kieltä, sekä paljon kirosajona. Kohderyhmä on selvästi urheilusta kiinnostuneille ihmisille ja se huomioidaan jääkiekon parissa. Suosittelen kirjaa kaikille ja erityisesti oman ikäisille juuri siksi, että kirja herättäisi kysymyksiä päihteistä ja niiden vaaroista ja se, että kirja varoittaisi kaikista päihderiippuvuuden vaaroista. Kirjaa en suosittele ala-aste ikäisille, mutta 9. luokkalaisista aikuisuuteen asti.