maanantai 2. marraskuuta 2020

Älylaitteet

 

Kodin älylaitteet yleistyvät vauhdilla, mutta tietoturva ja lainsäädäntö laahaavat perässä – "Kameralla varustettua laitetta voidaan seurata"

vastuu tietoturvasta jää käyttäjälle
- tietoturvattomat laitteet ovat helppoja kohteita tietomurroille ja haittaohjelmille.

esineiden internet tarvitsee pelisäännöt
- esineiden internetin toimintaa säätelevää lainsäädäntöä ei ole olemassa ja se hidastaa laitteiden tietoturvan kehittämistä.

tietosuojaa rikotaan
- tietosuoja on ihmiselle kuuluva oikeus tietää, mihin häntä koskevia tietoja käytetään.
- tietosuojan yksi keskein periaate on tietojem minimoinnin periaate.


Älykello kertoo muun muassa aktiivisuuden, sykkeen ja näyttää viestit.

Linkki, jonka avulla teksti tehtiin https://yle.fi/uutiset/3-10529042



Nettihuijaukset

 9 TYYPILLISINTÄ NETTIHUIJAUSTA

1. LUONNONKATASTROFIEN, KONFLIKTINE JA MUIDEN YLLÄTTÄVIEN UUTISTAPAHTUMIEN AIKANA TAPAHTUVAT HUIJAUKSET

Yksi nettihuijauksen yleisin tyyppi. Tyypillisesti nämä ovat valokuvia ja videoita, jotka ovat todellisuudessa peräisin jostain toistesta tilanteesta. On kuitenkin helppo tarkistaa, onko kuva uusi vai vanha Googlen käänteisen kuvahaun läpi.

2. KLIKKEJÄ JA MAINOSTULOJA KALASTELEVAT FEIKKIUUTISSIVUSTOT

Viime vuosina on yleistynyt bisnes, jonka ideasna on tehtailla kuohuttavia, mutta juuri sen verran uskottavia otsikoita, että niinä jaetaan tuhansittain ja taas tuhansittain sosiaalisessa mediassa. Feikkiuutistehdas käärii mainosdollarit ihmisten lähdekritiikin puutteen ansiosta. Näillä sivustoilla on usein sanomalehtimäinen nimi kuten National Report. 



3. PITKÄÄN RAKENNETUT TARINALLISET NETTIHUIJAUKSET

Suomessa tunnetuin esimerkki on Enkeli-Elisa eli tarina teinitytöstä, joka teki koulukiusaamisen takia itsemurhan. Likimain kaikki tiedotusvälineet uskoivat kertomuksen ja tekivät siitä juttuja, vaikka tietoja ei voinut tarkistaa mistään muusta lähteestä kuin tarinan sepittäjästä.

4. SALALIITTOTEORIAT

Vanhin verkkohuijauksen muoto, jota on ollut verkossa yhtä kauan kuin internet on ollut toiminnassa. Eroa muista huijausmuodoista siinä, että juttujen levittäjät uskovat niihin vakaasti.

5. PROPAGANDA JA VIHAPUHE FEIKKIUUTISTEN MUODOSSA

Euroopassa on yleistynyt sivustot, joissa julkaistaan mm. keksittyä aineistoa turvapaikanhakijoista ja muslimeista. Nämä sivustot eivät noudata journalistin eettisiä ohjeita, että niitä voi pitää journalismina. Journalismin perusedellytys on, että se perustuu faktoihin. 

6. SATIIRI

Yllättävän harva ihminen tunnistaa satiirin verkossa, kun se on puettu feikkiuutisen muotoon, vaikka journalismiparodiaa on tehty Suomessa jo Pahkasian alkuajoista lähtien. Joskus satiirijutut päätyvät uutisiksi perinteiseen mediaan. 

7. FEIKKIPROFIILIT

Feikkiprofiileja luodaan yleensä joko trollaamisen tai tietojen kalasteluun. Ne uivat liiveihin Facebookissa, ujuttautuvat ryhmiin kommentoimaan ja kiusaamaan ihmisiä. Alla kuva feikkiprofiilista:



8. TEKAISTUT PÄIVITYKSET

Verkosta löytyy useita "generaattoreita", joilla voi luoda täysin aidon näköisiä Facebook- tai Twitter -päivityksiä.

9. KÄSITELLYT VALOKUVAT

Photosoppaaminen on nykymaailmassa helpompaa kuin koskaan. Esimerkiksi on helppo yhdistää kaksi aivan eri kuvaa yhdeksi samaksi kuvaksi. 

Alla linkki tekstii, josta postaus sai ideansa.











.