Uusi suuri eläinkirja - Osa 3: sammakkoeläimet, matelijat ja kalat
Ulkoasu
Alun perin Italialainen Natura Viva -kirjasarja ilmestyi vuonna 1964
ja käännettiin pian sen jälkeen suomeksi. Kirja on osa neljän kirjan pakettia, joissa kerrotaan kaikista eläintyypeistä, mutta kolmas osa kattaa vain sammakkoeläimet, matelijat ja kalat. Kirjassa on yhteensä tasan 400 sivua ja se on täynnä erittäin hyviä ja suurimmalta osin mustavalkoisia kuvia, tosin jotkin kuvat ovat värillisiä. Kirjan kansi on yksinkertainen, sisältäen vain piirretyn kuvan sammakosta.
Kun olin pieni, tämä kirja oli yksi lempikirjoistani. Vaikken osannutkaan lukea, kuvat olivat mielestäni niin hyviä, että saatoin vain selailla kirjaa ja katsella kuvia tunteja. Tämä kirja on juuri yksi niistä, joita ei kannata tuomita sen kannen perusteella.
Rakenne
Kirja on jaettu kolmeen osaan: matelijat, sammakkoeläimet ja viimeiseksi kalat. Jokaisesta silloin tunnetusta matelijasta, sammakkoeläimestä ja kalasta on tehty tarkkakuvaus. Jokainen kolmesta alueesta on vielä jaettu tarkempiin alaosioihin, kuten matelijat, jotka on jaettu esimerkiksi liskoihin, krokotiileihin, käärmeisiin ja niin edelleen. Lähes jokaiselle lajille on annettu oma kappaleensa, jossa kerrotaan sen tieteellinen ja normaali nimi, sen ulkopiirteitä luetellaan ja sen elinolosuhteista kerrotaan hieman. Jokaisesta lajista on myös otettu erittäin tarkka, joskin yleensä vain mustavalkoinen kuva, joka antaa hyvän visuaalisen idean sille, miltä eläin näytti. On vaikea kuvitella aikaa, jolloin ei voinut katsoa internetistä eläimen kuvia, tai aikaa kun televisiosta ei tullut luontodokumentteja, jossa esitellään hienoimmat ja erikoisimmat eliöt.Teksti on kiinnostavaa, muttei mitenkään jännittävää. Nidokseen kirjattu tieto antaa hyvän näkökulman sille, mitä tiedettiin jostain lajista 50 vuotta sitten ja kuinka paljon lajista tiedetään nyt.Jos pitäisi sanoa, millainen tietokirja Uusi suuri eläinkirja on, sanoisin että se on kuin sanakirja, mutta eläimille. Se kertoo lajista kaiken oleellisen, ja niin tarkasti kuin siitä silloin tiedettiin.
Tietoaines
Kuten aikaisemmin mainitsin, lähes jokainen laji on saanut valokuvan kirjaan ja jokaisesta lajista on kirjoitettu vähintään yksi kappale, jossa mainitaan sen nimi, erikoisuudet, sen rakenne, sen elinolosuhteet joissa se elää. Aineisto on tosin vanhentunut aikalailla, enkä usko että kaikki kirjassa oleva tieto pitää enää paikkansa. Valokuvat kuitenkin antavat hyvän kuvan siitä, mitä kirjan tekijät näkivät ja mitä he arkistoivat kirjoihinsa. Välillä tuntui hieman masentavalta, kun huomasi lajin, joka on sittemmin julistettu sukupuuttoon kuolleeksi. On outoa ajatella, että jokin laji katoaa ikuisuudeksi, jättäen jälkeensä vain kuvia, hieman tekstiä ja ehkä luurangon, jos edes sitäkään.Kirjassa oli lajeja jotka tunnistin, mutten kuitenkaan muistanut, tai edes tiennyt, niiden olemassaoloa. Lajien kirjo, etenkin liskojen lajikirjo on edelleen häkellyttävää.
Luotettavuus
Teoksen teossa on ollut avustamassa Tieteellisen neuvontakunnan Cesare Conci ja Paola manfredi. Apuna on ollut myös pitkä lista eri avustajia, joiden panosta ei sen koommin ole tarkennettu. Avustajiin kuului muun muassa Blauco Reali, Anna Maria Conti ja Ariele De Stefani.Uskon, että sen ajan neuvontakunnan ja avustajien tieto on ollut siihen aikaan oikeassa, mutta en silti pitäisi teosta täysin luotettavana, sen iän takia. Tieteenalat, kten biologia, tuntuvat uudistuvan lähes kokoajan, jolloin kirjat saattavat vanhentua nopeasti.Kirjan silloiseksi kohderyhmäksi veikkaisin ensinnäkin niitä, ketkä olivat kiinnostuneet biologiasta ja sen monimuotoisuudesta, ja opiskelijoita, jotka jatkoivat eteenpäin biologian alalla. Nykyään kirjassa on vielä tietoa, mutta siihen ei voi luottaa täysin. Itse suosittelisin kirjaa niille, jotka ovat kiinnostuneet eläimistä, ja siitä miten tieto muuttuu ajan kuluessa.
